So natural

On sunnuntai-ilta, ja aurinko on laskemaisillaan. Päivä kului leppoisasti, niin kuin ihan koko lomakin. Tänään ohjelmassa oli siis isoäidin ja isoisän vappulounas meillä, ja sitten valokuvausta ja ulkoilmasta nautiskelua.

Olen myös askarrellut aivan ihania simpukkakoruja tänään. Korviksia, kaulakoruja ja rannekoruja. Tuolla kätköissäni on iso kasa simpukoita joista on ihana tehdä kaikenlaista. Viimeinkin keksin tehdä niistä jotain. Näissä kuvissa minulla on yhdet valkoiset simpukkakorvikset, runsas rannekoru pienillä simpukoilla sekä pitkä riipus jossa ihan leijonan hampaan näköinen simpukka.

Rannekorun rakenteesta ei tuossa kuvassa oikein saa selvää. Olen siis solminut simpukat silkkinauhalla kiinni koruun. Luulen että tässä syntyy ihan kunnon simpukkakoru-collection kesäksi.

Ensin keinuun keinumaan, ja sitten riippumattoon makkoilemaan. Ihanan tyyntä ja rauhallista.

Ihanaa alkuviikkoa kaikille!
<3: A

P.S. "So natural"-otsikko, koska hiukset eivät ole suoristettu, enkä ole meikannut yhtään kuvia varten :)

KIMMELLYSTÄ

Rakastan noita uusia kristalleja jotka välkkyvät kaikissa eri väreissä. Tein niistä aika kivan "viinirypäletertun", joka voisi olla nätti jossain pitkässä aika yksinkertaisessa kaulakorussa. Kimmellyshelmiä kaveriksi se ei kyllä juurikaan kaipaa.



Tästä tertusta tuli kuvia yhteensä noin 50 arvelisin. Kuvittelin koko ajan löytäneeni jonkun uuden värikimalluksen jostakin. En saanut sitä kosksaan kuitenkaan vangittua kuvaan, koska se näkyi aina vain tietystä kulmasta katsoen. Kun tarkennuksen vaihtoi manuaalille (elikä ei automaatti), kimallukset muuttuivat palluroiksi.

Tämä on aika saman tapainen kuin edellisen postauksen koru, mutta tummemman sinisillä helmillä. Siinä on kuitenkin sama ketjuidea. Nyt ketju on loppu, ja on pakko tilata lisää vaikka helmiq:sta. Monet muutkin tärkeät materiaalit ovat loppuneet.

Hassua kirjoittaa koruista taas pitkästä aikaa. Arvasin että innostus palaa. Mutta ei se välttämättä pysy kauaa. Ehkä korujen teko tuntuu jo huomenna pelkältä tuskalta. Joskus se ei vaan kerta kaikkiaan onnistu.

Otin tänään paljon muitakin kuvia. Muun muassa erilaisia latokuvia. Tällä kertaa kuvissa on eri lato. Elikä seuraava postaus on "lato no.2".
Mukavaa alkuviikkoa! -A

Haukotus

Kello tulee kahtatoista ja olen älyttömän väsynyt. On ollut tämmönen kolmen päivän valvontaputki. Silti rutistan tämän postauksen vielä. Eihän kello ole vielä ihan älyttömän paljon. Voisin syödä vielä jotain yöpalaakin.

Mutta uusi koru on siis syntynyt. Niin kuin arvelinkin, uudet helmet ovat inostaneet. Olen ihastunut vaaleansinisiin selestiitteihin. Luulin jo että koruinnostus lopahti, mutta taas se yllätti. Onhan se ihan inhimillistä että tulee taukoja harrastuksissa. Ei sitä aina jaksa samaa.


Ei tämä kotona löysäily olekaan niin ihanaa kuin ajattelin. Tekisi mieli keksiä huomiseksi jotain ohjelmaa. Voisin ehkä tehdä jotain kivaa. Tavata kavereita vaikka. Ajattelin myös näperrellä koruja jonkin verran. Ja tehdä erään synttärisankarin lahjan ;). Hän täyttää jo huomenna, mutta lähetys tulee vähän jälkikäteen. No, miksi salailla, synttärisankari on siis ihana siskoni! Paljon onnea!

Ihanaa loman jatkoa! -A

TULIAISNÄPISTELIJÄ

Äiti toi isälleni - joka muuten on myös valokuvausfriikki - tällaisen vallan ihanan valokuvamobilen Amerikasta tullaseksi. Kateellisuudesta vihreänä menin pyytämään isältä kiiiltisti että "saisinko tuon ihanuuden huoneeseeni omaan käyttööni, pliide?" (elikä hiukkasen hienostuneempi versio tästä: "mä haluun ton isi!!!"). Hän olisi kuitenkin purkanut tuon kyseisen ihanuuden kappaleiksi ja ottanut itselleen ainoastaan "hauenleuat", elikä nuo pienet nipsukat joilla kuvat ovat kiinni, ja käyttää niitä johonkin muuhun. Täytyy kai hankkia isälle sitten erikseen niitä hauenleukoja kun otin tämän itselleni.

Mobilesta on tosi kiva ottaa kuvia kun kuvat liikkuvat ja muuttavat asentoa koko ajan. Sehän on vähän niin kuin jatkuvasti asentoa vaihtavia ihmismalleja valokuvaisi. Olen ihan ihastunut mobileen, ja sen myötä innostuin myös sisustamisesta ylipäänsä, ja siirsin kaikki lehteni yhteen isoon koriarkkuun joka on tosi kiva huoneessani. Sisustaminen on kivaa, ja on kivaa muuttaa huoneen ilmettä vähän väliä. Ei aina jaksa samoja maisemia.

Huomenna on vika koulupäivä ennen pääsiäislomaa, ja lopetamme kaiken lisäksi jo yhdeltä. Aloitamme kuitenkin kasilta, ja on kuuden herätys. Voi yökötys. Mutta ei se mitään. Herääminen sujuu nykyään oikeastaan aika helposti.

Huomasitteko muuten uuden blogin kuvauksen tuolla otsikon alla. Hahhah, teki mieli laittaa jotain hiukkasen humoristisempaa. Entinen oli liian asiallinen minun makuuni :). Toivottavasti kaikki ymmärtää sen. Harkitsin myös blogin nimen muuttamista, mutta ei nyt sentään. Tuo on ihan okei, vaikka ei täällä nyt hirveästi ole käsin tehtyä oikeasti. Vielä joskus ennen oli paljon enemmän.

En voi tajuta että olen kirjoittanut tätä blogia niin älyttömön pitkään! Olen ällistynyt, ja samalla niiin ylpeä itsestäni. En olisi koskaan uskonut että jaksaisin. Mutta bloggailuhan on ihanaa! Joillekin se vain yksinkertaisesti sopii. Monet aloittavat, ja lopettavat saman tien.

Lopuksi vaatimaton kuva korusta. Inhoan ottaa korukuvia. Siksi niitä tuleekin aika vähän. Niistä on vaikea ottaa kuvia. Ja vihaan laittaa blogiin kuvia, joista en ollenkaan pidä. Tämänkin pystyin laittaa just ja just. Ei siitä edes näy kunnolla minkälainen kukka on. Olen väännellyt kukan pehmeästä rautalangasta, ja lisännyt kristalleja ja selestiittejä joukkoon. Koru sisältää myös ruusukvatsia, hopeaa, makeanvedenhelmiä ja tasan neljä muovista helmeä.

Nyt pitää hoitaa vielä juttuja ennen kuin menen nukkumaan. Öitä!

-A

Helmien värikästä kimaltelua

Mäsmäsmäs. Mässäilen karkkia nälkääni. Pitäisi syödä kunnolla, mutta kun ei jaksa. Karkkikaan ei maistu enää hyvältä. Se on jo aika hälyttävää. Sovitaan nyt vaikkapa niin, että syön heti kun olen kirjoittanut tämän tekstin valmiiksi :)

Eiliset juhlat menivät oikein hyvin. Sain pari kaulakorua, ja kahdet korvakorut myytyä. Eli oikein hyvin meni. Korut roikkuivat hienosti telineistä, ja osa oli pitsiliinan päällä pöydällä. Oikein hienot juhlat.


Pidän tästä kuvasta. Otin niitä monta, ja oli harvinaisen vaikeaa päättää minkä laitan tänne. Pidän siitä että tarkensin taaimmaiseen koruun, niin että edessä olevat korut näkyvät epäselvästi kimalteina. Kuva on myös ihanan raikas ja värikäs. Lasketaanko tuo itsekehuksi? Joskus tuntuu ettei saa koskaan sanoa mitään positiivista omista töistään, koska se kuulostaa niin itserakkaalta. Mutta eikö se ole väärin? Kyllä sitä kai saa olla tyytyväinen?

Sain nämä kaksi korutelinettä äidiltä. Nyt olen vasta ymmärtänyt miten hyvät ne ovat. Ennen säilytin kaikkia tekemiäni koruja laatikossa, mutta nyt pidän niitä telineessä roikkumassa. Niitä voi katsella ja ihailla. Tein eilen juuri ennen vieraiden tuloa sinisen kaulakorun joka näkyy kuvassa yllä. Pidän siitä itse hirmuisesti. Helmien järjestys on jotenkin kaunis. Taas tämä tyytyväinen taiteilija kehuu omia töitään. Pah!

Lopuksi pakko laittaa tämä kuva josta en pidä. Se on vähän epäonnistunut vastavalon takia. Tai no ei se ole ehkä niin huono kuin äskeisillä sanoilla annoin ymmärtää.

Taidekoulun jälkeen valokuvasimme isän kanssa vähän kaapelilla. En ole vielä edes ehtinyt katsoa tulosta, mutta arvelen että hienoja tuli. Ne tulee varmaan sitten ensi kerralla. Pus!

-A

Ideoita, toteutuksia, ideoita, toteutuksia...

Tänään on ollut vähän askartelupäivä. Valokuvasin ensin, ja sitten tein korun. Sain mainion idean muutamasta blogista tehdä lasten söpöistä aurinkolaseista kaulakorun. Lisäksi tein viime viikonloppuna tietsikan näppäimistä kaulakorun. Se ei tietenkään ole oma ideani. Niitä on kyllä näkynyt. Mutta ei tällaista mallia. se on omaa designiani :).

Huomenna meillä on juhlat, ja ehkä saan jonkun korun myytyä jos järjestän pienen näyttelyn huoneeseeni. Kaverini tulee soittamaan pianoa, ja jää sitten yöksi meille. Meillä on varmasti kivaa! Nyt pitäisi siivota huonetta ja koko taloa huomiseksi. Täytyy myös valita vaatteet ja laittaa niitä koruja jo vähän esille.

Kuva ei ole kummonen, mutta koru on mielestäni ihana! Laitan sen huomenna kouluun :). Luulen että olen joskus käyttänyt noita laseja pienenä. Siskoni ehkä tunnistavat ne myös. Niistä on ruuvattu sangat irti, ja ne saa siis helpolla takaisin kokoon jos joku ne välttämättä haluaa takaisin ehjänä.

Niin ja ulkoasu on muuttunut, niin kuin varmaan huomaatte. Muffinsit on minun logoni ihan selvästi. Nämä ovat vain jotenkin kivempiä kuin ne oikeat. Blogger ei jostain syystä suostu muuttamaan blogini otsikon väriä. En tajua miksi se aina haluaa olla sininen. Ehkä kaverini (tekniikan ihmelapsi) osaa tehdä asialle jotain. Otsikon siis kuuluisi olla musta.

Aamiaisia on ihanaa valokuvata. Tämä taisi olla sunnuntaiaamuna. Joku ehkä ihmettelee mitä järkeä on kuvata aamiaisleipiään, mutta minun mielestä ne ovat kuvauksellisisia!

Nyt todella täytyy suunnitella kaikki valmiiksi huomiseksi! Heips! -A

Kirkasta kuin jää

Otin tänään yhteensä jotain 132 kuvaa. Joista osa oli maisemakuvia. Löysin aivan uskomattoman taideteoksen pihalta. Siinä oli pitkä heinänkorsi ihan jään peittämänä. Myös lähistössä olevat muut ruohot(?) olivat ihan jäässä. Vesipisaroita tiputteli jatkuvasti rännistä, joka piti heinän jatkuvasti jäässä. Lisäksi ilta-aurinko näyttäytyi tummien pilvien takaa noin viisi minuuttia, ja nappasin siinä ajassa niin monta kuvaa kuin vain kykenin saadakseni ihanan ilta-auringon tallennettua ikiajoiksi valokuviin. Oivalsin, että nämä kuvat sopivat hyvin korukuvienkin kanssa lasin kirkkaan tunnelmansa vuoksi, ja siksi saan nyt vihdoin nämä korukuvat laitettua postaukseen sulavasti. Nyt ainakin toinen koru saa nimenkin:

Jää

-lasia?

-makeanvedenhelmiä

Otin vaikka mitä muitakin kuvia, mutta ne eivät nyt vain sovi tähän postaukseen. Niistä huomenna tai ylihuomenna. Tästä postauksesta ei nyt tullutkaan silleen yleisesti askartelupostaus. En siis ole ehtinyt valokuvata kunnolla videotaulua enkä mursua.

Toinen koru ei ole hirveän jäämäinen. Se on ehkä vähän niin kuin jotain pinkkiä jäätä, vai mitä sanotte? :)

-ruusukvartsia

-savukvartsi

-hopea

-makeanvedenhelmet...

Hyvää yötä! Huomenna tai ylihuomenna taas. Hali!

Kauneuspilkku poskessa :)



Arvatkaa mitä teen tällä hetkellä? Istun sohvalla viltin alla, datailen, paijaan kissaani ja katselen Mamma Mian sing alongia. En nyt hirveästi laulele, vain joissakin kappaleissa. Pidän Mamma Miasta koska siitä tulee niin hyvälle mielelle. Ihanaa kun ei ole kokeita eikä oikeastaan mikään hirveä kiire nukkumaankaan. Kohta tulee onneksi loma ja Lontoonmatka lähestyy. Sitäpaitsi koulussa on aika kivaa kun katsomme vain leffoja ja pidämme nyyttäreitä. Keskiviikkona on joku urheilupäivä ja suoraan sanottuna ei huvittaisi mennä kouluun. Kai sen jaksaa.



Yllätysyllätys polaroituja valokuvia. Ehkä Lontoonmatkalta tulee vähän erilaista kamaa. Innostuin vikonloppuna taas valokuvaamaan ihan kunnolla. Mutta ei kuvista nyt mitään superhyviä tullut, vaikka ihan kivoja kyllä. Otin myös oman pienen nalleni mukaan kuviin.

Tässä nalle tasapainoilee päälläni. Niin ja jos kiinnostaa niin päällä on frakut//Gina Tricot, paita//One way ja ylemmässä kuvassa näkyy laukku joka on H&M:stä.

Ja pitkästä aikaa korukuva pääsi blogiin. Se on tilaustyö ja siinä on turkooseja, lasia ja makeanvedenhelmiä. Keskiosan askartelin itse rautalangasta ja helmistä. Pidän korua suht onnistuneena. Vielä on yksi tilaustyö tekemättä. Se on rannekoru. Siitä myöhemmin.

Nyt on kyllä aika mennä nukkumaan. Huomenna on kuitenkin koulua. Hyvää yötä!

Anni

Barbiluistin luistelee vinyylilevyllä :)

Heti alkuun voisi sanoa että kiitos teille jotka kommentoitte teksteihini! Se on tosi mukavaa ja motivoivaa. Eihän niitä kommentteja roppakaupalla ole tullut, mutta kuitenkin kiitos niille harvoille jotka niitä kirjoittavat :).

Olen taas kerran vaihteeksi innostunut kierrätyskoruista. Keskityn enimmäkseen leluihin. Kävin äsken penkomassa kellarissa jos löytäisin jotain suloisia barbikenkiä y.m. mutta kai ne kaikki pikkuosat ovat hukuksissa. Harmi. Saisikohan niitä kirppareilta?

Tein ihanan kaulakorun barbin luistimesta. Kun mietin miten valokuvaisin korua kekkasin että ajatus luistimesta luistelemassa vinyylilevyllä on aika ihana. Luistimet toimivat vinyylisoittimen "neulana" (=eli se piikki joka siirretään levyn päälle). Niin suloinen ajatus. Voisi vain laittaa barbin luistelemaan jos haluaisi kuunnella musiikkia.
Koru on aika prinssamainen ja kimalteleva, mutta se sopii tuohon luistelujuttuun. Minulla on vielä toinen luistin jäljellä josta voin tehdä eri tyyppisen kaulakorun joskus myöhemmin kun ideoita taas tulee. Perjaatteessa olisin voinut tehdä korvikset kun niitä oli kaksi kappaletta, mutta se olisi ehkä näyttänyt vähän hassulta. Liian kömpelöltä.

Kenkäni ja jotain pikkuleluja. Kengät ovat ne marthinsin. Lelut ovat tietenkin jotain sirkuslaatikkoni (jepjep! Tietty sellanen pitää olla. Siellä olen säilyttänyt kaikki pikkuautot, kindermunalelut ja halloween tilpehöörit kautta aikojen) pohjalta löydettyjä.

Ylemmässä kuvassa on kuin kaksi vastakohtaa. Elektroniikka ja prinsessakimallus. Tai alemmassa vanhanaikaiset folkkarit, ja nykyajan tekniikka. Joo...mielikuvitukseni on aika vilkkaalla päällä.

Olen myös saanut aikaan vähän hienostuneemman korun, tai siis sellasen kunnollisen. Siinä on suurin osa meripihkaa, ja täytyy myöntää että en ole ihan varma lopuista. Ruskeat sain kerran Roomassa kaupan päälle ostaessani suuren määrän helmiä. Koru on raskas, mutta sopii hyvin leveäharteisille naisille.

Löysin kellarista pussillisen äidin vanhoja silmälaseja! Hah, luulitko tosiian äiti etten löytäisi niitä!? Löydän kaiken kellarista! Myös sinun kahdet ihanat vanhat saappaat. Ne kyllä tulee vielä jossain vaiheessa käyttöön.

Nyt on todellakin aika lopettaa bloggailu, koska täytyy lukea fyssankokeeseen! Bye!

Mukavaa loppiaista!


Tänään on sitten vika päivä lomaa. Aika masentavaa. Kävin äitin ja isän kanssa leffassa nimeltään Australia. Se oli aika hurja ja koskettava. Ihan hyvä. Jossain lehdessä kuvailtiin sitä näin: "Se oli vähän niin kuin tuulen viemää Suomessa". Se oli ihan hyvin sanottu, koska se piti paikkanssa.


Olen lukenut tänään vähän ruotsalaisia muotiblogeja, ja huomannut miten erilaisia ne ovat kuin Suomessa. Kauheaa teiniangsti blondiini-höpinää ne kaikki ruotsalaiset blogit. Ei siis toki kaikki, mutta suuri osa. On niitä Suomessakin, mutta ainakin ne suomalaiset blogit, jotka minä olen nähnyt, ovat olleet ihan kivoja. Olen myös huomannut miten monissa blogeissa on kertynyt hirveästi ikäviä kommentteja, ja siitä on sitten syntynyt hässäkkää. Sellainen on typerää. Minä kommentoin vain jos minulla on jotain positiivista sanottavaa. Sekin on minusta turhaa, että jotkut vuodattavat blogissaan hirveästi omia henkilökohtaisia asioita. Onhan se heidän oma asiansa, mutta minusta ainakin tuntuu turvallisemmalta kirjoittaa sellaisista asioista ihan omaan päiväkirjaan, eikä jonnekin kaikkien nähtäville.

Tässä on minun lähes joka aamuinen loma-aamiaiseni. Voi että rakastan karjalanpiirakoita! Hyvästi nämä ihanat aamiaiset! Tällaisia aamiaisia ei nimittäin ehdi nauttia kouluaamuina. Samalla voisin sanoa hyvästit auringolle. Sitä ei sitten jatkossa näy kun koulun ikkunasta ja pari minuuttia välitunneilla.

Tein tänään korun. Se on kaunis ja siro. Materiaalit eivä ole kummosia, mutta keskiosa on ruusukvartsia. Olen vähän ottanut mallia fine van brooklynin koruista. Linkki hänen blogiinsa taitaa löytyä suosikkilinkit-listalta.

Sunnuntaina tein tällaisen suloisen vanhan ja pulskan kissan. Tällä hetkellä se istuu meidän keittiön pöydällä. Olen ristinyt sen Killeksi. Se istuu siinä pöydällä ja katselee aamuisin kun teemme aamutoimemme. Kille on aika hassu otus. Tein sen ihan tavallisella savella. Sellaisella, jota ei tarvitse polttaa muotoilun jälkeen. Sitten maalasin sen jollain akryyliväreillä tai vastaavilla. Sillä on oikein harmaat kulmakarvatkin!

Voi olla että blogitekstien määrä vähenee nyt kun koulu alkaa, mutta kyllä niitä pitäisi tulla kerran viikossa ellei enemmän. Oikein hyvää loppiaista teille!

Vuoden 2008 kauniimmat korut!

Kesäkuu

Lempparini!

Tämä koru on ehkä mielestäni kaunein tekemäni tänä vuonna. Siinä on niin hehkuvan herkulliset värit!

Heinäkuu

Hempeitä pastellivärejä

Elokuu

Swarovskin läpikuultavaa kristallia

Lokakuu

Avainkorut ja kaikki muu tuunaus innostutti Lokakuussa

Joulukuu

Ja nyt sitten uusia koruja uutena vuotena 2009!

Mikä on teidän mielestänne hienoin?

Askartelupäivä


Tein tänään yhteensä kolme kaulakorua. Kaikissa on vähän kierrätyshenkeä. Heräsin aikasin, ja sain heti aamusta ensimmäisen korun tehtyä. Olen käyttänyt isoäidin vanhoja nappeja, helmiä ja pitsiä. Huomaamatta tein noista kahdesta korusta ihan vuodenaikaan sopivan punaiset.

Huomenna on aatonaatto, ja saan avata jo osan lahjoista. Olen harmillisesti kipeä juuri nyt joulun aikaan. Kurkku on kipeä ja yskittää.

Olen leiponut tänään pipareita. Se oli aika mukavaa. Tein kissoja, apinoita, sydämiä, enkeleitä, hevosia, kukkoja ja porsaita. Pipareiden tekeminen oli helpompaa kuin kuvittelin. Valmis taikina vain kaulittiin ensin, ja sitten pääsi heti painelemaan muoteilla. Valmiit kakut ladottiin pellille ja työnnettiin uuniin. Hommaa vaikeutti valokuvaus ja niistely.


Niistä tuli kauniin ruskeita. Söin niitä lämpimän mehun kanssa siinä toivossa että kurkku parantuisi. Rakastan pipareiden dippaamista mehuun. Niistä tulee mehukkaampia ja pehmeämpiä kun tekee niin. Haluaisin tehdä huomenna piparkakkutalon. En ole tehnyt sellaista moneen vuoteen. Viimeksi kun sellainen meillä tehtiin, olin varmaan niin pieni, etten osannut oikein leipoa itse. Yksi juttu minkä olen useinmitein aika hyvin osannut on se taikinan syöminen. Se on kyllä parasta pipareiden leipomisessa. :)

Tässä on aivan ihana koru. Pidän siitä paljon. Sitä voisi käyttää koulussakin. Siihen löytyi mukavan värikkäät napit isoäidin kätköistä. Avaimia minulla on monia. Ne ovat peräisin yhden ystävän mökiltä jostain laatikon pohjalta. Lukkokin on itseasiassa yhdestä korusta joka meni rikki. Muut helmet ovat ihan ostettuja. Koru on ihanan pirtsakka ja iloinen. Voisin laittaa sen vaikka jouluaattona.

Hienorouva pääsi kaulakoruun roikkumaan. Lopputulos ei ole täydellinen, mutta silti ihan kelvollinen. En saanut sitä vintage-henkeä ollenkaan siihen helmiosaan. Ne puiset ruskeat helmet olisi toimineet paljon paremmin tässä, mutta ne eivät riittäneet kokonaiseksi koruksi. Yksi toinen häiritsevä juttu korussa on se, että keskiosa ei paina paljon mitään, mutta helmet taas painavat aika paljon. No kyllä se kaunis on. Kuvasta ei saa kyllä mitään selvää. Se on pimeä, ja otettu hassusta kulmasta.

Viimeinen koru tältä erää. Se on tehty ainoastaan noista pienistä muovisista helmistä. Kaikki paitsi ne valkoiset ovat isoäidin vanhoja. Hän on kuulemma koristellut niillä jonkun tanssiaispuvun aikoinaan. Tämä on kevyt ja siro, ja sopii siksi jollekulle pienikokoiselle ihmiselle.

Oikein mukavaa ja rauhallista joulua kaikille!

Noin viikko jouluaattoon!


Kääk! Kohta se jo on, jouluaatto! Jippii! Odotan sitä hirveästi, koska rakastan joulua. Kaikki lahjat ovat valmiina, joten sellaista stressiä ei enää ole. Kokeetkin ovat kaikki jo ohi, ja loma lähestyy.



Tein eilen tämän korun. Keskiosa on tehty jo aijemmin, mutta en ole vaan koskaan onnistunut tekemään siitä mitään. Tein sen pujottamalla ensin rautalangalle helmiä, ja sitten solmimalla solmun siihen. Nykerön kuuluu roikkua sivulla. Se saattaa välillä valua keskelle, mutta ei se kokeiluni mukaan niin helposti valu. Hyppelin ja riehuin, mutta se pysyi paikallaan. Voi sen laittaa keskellekin jos tuntuu että se sopii niin paremmin. Itse pidän siitä enemmän kun se on sivulla.

Tähän väliin täytyy laittaa kuva muistitaulusta.

Viimeiseksi vielä yksi koru. Se ei ollut todellakaan vaikea tehdä, mutta lopputulos on silti aika nätti. Keskiosa on ollut kiinni jossain ponnarissa, ja sai nyt uuden elämän riipuksena.

-A

p.s. Tämä on sadas blogiteksti tänä vuonna!