20. helmikuuta 2009

Olen heikkona Lontoon puhelinkoppeihin...

Niin ihanan vanhanaikaisen näköisiä ne ovatkaan! Lontoo on jotenkin muutenkin vintagekaupunki. Taksit, puhelinkopit ja kaksikerrosbussit. Isä toimi hovivalokuvaajanani kun halusin itseni mukaan kvaan, mutta muuten otin kaiken itse.

Tässä siis vähän jatkoa edelliselle postaukselle. Parhimmat "taidekuvat" jotka otin matkalta.


Harmi ettei minulla ollut uusia lasejani vielä tässä kuvassa yllä. Kyllä nuo äidinkin kelpaa. Ne vain ovat todella hailakat eikä näy ollenkaan. Sitä paitsi en näe oikeasti yhtään mitään nuo päällä! Niissä on niin paljon miinusta.

Tänään olen iloinen koska...
...minulla on lomaa
...siskoni tulee meille yöksi
...minulla on uusia helmiä joista voin tehdä paljon koruja
...kissat ilostuttavat minua
...saan uusia kuvia valokuva-albumiini matkalta ja voin liimailla niitä

Tänään olen tylsistynyt koska...
...olen niin paljon koneella, pitäisi ryhdistäytyä
...kello on jo yli kahdentoista ja iltapäivä vierähtää liian nopeasti



Asuimme oikein mukavassa hotellissa. Oikeastaan se oli aika vanhanaikaisen näköinen sisustuksea ajatellen. Harmi ettei minulla ollut mukana mitään secondhand-mekkoa joka olisi sopinut hengeltään hotellin tyyliin. Tässä kuvassa yllä on kiva kontrasti. Kaiteen koukerot sopivat asuuni.

Kun tämä teksti on kirjoitettu, lupaan itselleni että teen jotain muuta kuin olen tietokoneella. Voisin tehdä tilausrannekorun, ja sitten äidin kaulakorutilausjonoa voisi yrittää lyhentää :). Näytän toki korut sitten kun ne ovat valmiita. Nyt ei taas ole tullut koruja vähään aikaan. Minulla on myös kierrätyskoru suunnitteilla. Ostin nimittäin Secco-kaupasta pussillisen irtonaisia tietokoneen näppäimiä. Teen niistä jotain.

Eilen olin kummini kanssa syömässä, kahdessa taidenäyttelysää ja sitten kävimme leffassa. Elokuva oli ranskalainen "Luokka". Se oli tavallaan hyvin erikoinen koska siinä ei ollut mitään erityistä juonta, vaan se kuvasi yksinkertaisesti yhtä koululuokkaa ranskassa jossa on paljon vaikeuksia. Luokka sisältyy monista erilaisista oppilaisista. Siellä on tumma, sekä vaaleaihoisia. Pääosassa on oikeastaan ranskanopettaja, joka yrittää epätoivoisesti olla kärsivällinen riehuvan luokkansa kanssa. Pidin elokuvasta. Kannattaa käydä katsomassa.


Tuo kuva on Lontoosta, ja siinä on Londoneye-maailmanpyörä polaroituna.

Nyt siis ryhdidtäytymään! -A

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei Anni,
meilläkin oli isän kanssa oikein kiva Lontoon matka, kun näimme tutut paikat sinun silmiesi kautta. Ja ilman sinua olisivat monet kummalliset kaupat jääneet koluamatta...
Mamma

Rosita kirjoitti...

Onpa sinulla sopojä kuvia ja tekeleitä blogissasi. Kierrätys on hauskaa ja luovaa :)

Anonyymi kirjoitti...

Oi vitsi, Lontoossa oli varmaan ihanaa! Saat kertoa mulle ihan kaiken sit kun nähään seuraavan kerran :).
Olis kyllä niin makeeta päästä joskus tollaseen suurkaupunkiin shoppailemaan!(Nojoo onhan Pariisi suurkaupunki, mutta musta tuntuu että Lontoo voittaa kyllä senkin).

Tosi hienoja uusia kuvia, susta löytyy kyllä ainesta sekä malliksi että kuvaajaksi ;)

Toivottavasti nähään kohta<3

Anni kirjoitti...

Äiti: :)
rosehip: Niin on! :)
Ida: Tuu joku päivä meille vaikka yöks kuhan vaan parannut. Pliide. Ois kivaa. :)